Sähköautolla sujuvasti matkaan

Kirjoitettu 26.10.2017

Sähköautoilu on saanut lähiaikoina hurjasti huomiota. Aiheen tapetille nostamiseen löytyy muutama erinomainen syy.

Ensinnäkin automaailma tuntuu elävän tällä hetkellä voimakkaassa murroksessa. Kello käy uhkaavasti kohti bensa- ja dieselautojen lopullista hautaamista, jotta ilmakehää saastuttavat päästöt saataisiin kuriin. Useammat maat, kuten Ranska ja Britannia, ovatkin jo linjanneet kieltävänsä bensa- ja dieselautojen myynnin vuoteen 2040 mennessä ja myös Saksaan kaavaillaan samantapaista päätöstä. Norjassa ja Hollannissa kieltojen taas odotetaan astuvan voimaan jo 2025 mennessä. Viimeisimpänä on uutisoitu maailman nopeimmin autoistuvan maan, Kiinan, väläyttämistä kielloista, joka olisi tuntuva niitti polttomoottorien dominoimalle autoteollisuudelle.

Ahtaalle ajetun autoteollisuuden onkin ollut korkea aika sopeutua uusiin haasteisiin ja odotuksiin. Hätiin riensivät erilaiset ekoautot, joihin myös sähköautot lukeutuvat. Esimerkiksi autovalmistaja Volvo uhosi siirtyvänsä käyttämään pelkkiä hybridi- ja sähkömoottoreita vuoteen 2019 mennessä ja BMW lupasi seurata perässä vuoteen 2020 mennessä.

Samaan aikaan sähköautojen latausasemien verkosto kasvaa kovaa vauhtia. Jopa Euroopan unioni vaatii kaikilta jäsenmailtaan latauspistesuunnitelmaa, samalla kun useimmat maat tukevat autovalmistajien sähkö- ja ekoautotuotantoa.

Kuitenkin sähköautoihin liitetään paljon erilaisia ennakkoluuloja, jotka istuvat yhä tiukassa. Tästä syystä Energiakauppa.fi ottaa selvää, mikä niistä pitää vielä tänä päivänä paikkansa ja mikä taas ei.

Sähköauton akku

Sähköautoilun kehitys ja tulevaisuus riippuu pitkälti akuista ja niiden kapasiteetin kehittymisestä. Sähkömoottorin rakentaminen on lastenleikkiä suhteessa tarpeeksi energiaa säilövään, kompaktiin ja kevyeen akkuun.

Tällä hetkellä sähköautoissa käytetään pääasiassa LiFePO4-litiumakkuja, litiumioniakkuja sekä litiumionipolymeeriakkuja. Käytössä olevien litiumakkujen kestävyydestä ei ole vielä tarkkaa tutkimustietoa, mutta arvioiden mukaan vaihtokunnossa olevan ja kapasiteetiltaan 75% luokassa olevan akun käyttöikä on noin 250 000–300 000 kilometriä. Julkisuudessa haastateltu suomalainen taksikuski on kuitenkin kertonut ajaneensa Teslallaan yli 400 000 kilometriä ja akun menettäneen toimintamatkastaan vain vajaat 30 kilometriä.

Litiumakut eivät kuitenkaan ole pitkällä tähtäimellä paras ratkaisu, sillä litiumia on maailmassa rajallinen määrä. Jos oletetaan, että sähköautoja olisi tulevaisuudessa yhtä paljon kuin bensa-autoja, ei se tulisi mitenkään riittämään kaikkiin akkuihin. Vaihtoehtoina voisivat olla esimerkiksi rauta- ja sinkki-bromi -akut, tai mahdollisesti natrium tai alumiini, mutta näillä energiatiheys ei ole yhtä hyvä.

Sähköauton akun kesto

Sähköautojen akut ovat kehittyneet huimaa vauhtia. Esimerkiksi Tuulilasi-lehti kokeili, mitä tapahtuu kun sähköauton akku tyhjenee kokonaan. Tulos oli, ettei sähköauton akku sammu yhtäkkiä, kuten tavallisista sähkölaitteissa ja toimintamatkaa on vielä useiden varoitusten jälkeenkin jäljellä.

“Autolla pystyi matelemaan 20-30 kilometrin tuntivauhtia vielä 5 kilometriä sen jälkeen kun akku oli ”virallisesti tyhjä” eli toimintamatkamittari oli nollassa kuten akkumittarikin. Sähköautosta – ainakaan tästä e-Golfista – ei akku lopahda yllättäen kuten vaikkapa iPhonestani, joka voi yhtäkkiä sammahtaa, kun akkua on mittarin mukaan 18 prosenttia. Polttoainejärjestelmään ei jäänyt ilmakuplia eikä mikään osa vaurioitunut kuivana käydessään.” – Vesa Linja-Aho, Tuulilasi

Sähköauton toimintamatka eli ajomatka yhdellä latauksella

Parhaimmillaan sähköautolla pääsee yhdellä latauksella noin 600 kilometrin matkan. Kantamat kuitenkin vaihtelevat akkujen tehosta, koosta, ajonopeudesta, ulkoilman lämpötilasta, auton mallista ja valmistajasta riippuen. Yleensä toimintamatkat sijoittuvat johonkin 50-600 kilometrin välille, joka samalla tarkoittaa, ettei toimintamatkan lyhykäisyys ole oikeastaan enää tänä päivänä esteenä sähköauton hankinnalle.

Sähköauton lataaminen

Kiitos teknologian ja akkujen kehityksen, myös lataaminen onnistuu tänä päivänä yhä nopeammin. Eikä sitä tarvitse tehdä niin usein. Tällä hetkellä normaalissa kaupunkiajossa arkena (keskimäärin 50km) akun kestosta ei tarvitse päivän aikana huolehtia lainkaan. Yleensä muutenkin riittää, että auto ladataan vasta yön aikana.

Latausaika perinteisestä pistorasiasta kestää noin 13 tuntia. Akkuihin on kuitenkin kehitetty erilaisia johdollisia pikalatureita, joihin tarvitaan erillinen latausasema. Sellaisen käyttö vähentää latausaikaa huomattavasti (ks. kohta latauspisteet).

Lataamisen avuksi on kehitteillä myös johdoton magneettiresonansiin perustuva tekniikka, jonka avulla akku latautuisi automaattisesti, kun auto pysäköidään johdottoman latauksen tarjoamaan pysäköintipaikkaan.

Sähköautojen latauspisteet

Latauspisteitä on tällä hetkellä Suomessa noin 900. Hallituksen mukaan niitä tulee kuitenkin olemaan vuoteen 2020 mennessä ainakin 2000 kappaletta. Suomessa latausasemia on tarjolla muutamia erilaisia. Esimerkiksi ABC-huoltoasemaketju tarjoaa kolmea eri vaihtoehtoa; Fortum Charge & Driven, Teslan sekä Virtapisteen omat latausasemat.aavat ladata maksuttomilla liittimillä kaikkiin Tesla Model S-sarjan autoihin puolessa tunnissa 240 km edestä toimintasädettä ja 40 minuutissa 80% akun noin 400 kilometrin maksimista.

Sähköautojen ajettavuus

Sähköautojen ajettavuus on huippuluokkaa. Hiljainen käyntiääni takaa hyvän matkatunnelman ja ärhäkkä kiihtyvyys tuo melkeinpä kilpa-ajamisen tuntua myös arkiajoon. Moni jopa yllättyy ajettavuuden helppoudesta ja mielyttävyydestä, mutta ajo-ominaisuudet voittavat puolelleen vasta, kun niitä pääsee itse todellisuudessa testaamaan.

Kallis hankintahinta

Sähköautot ovat kautta historian olleet ja valitettavasti ovat yhä tänäkin päivänä, kalliimpia kuin polttomoottorilla varustetut kanssasisaret. Sähköautot ovat hankintakustannuksiltaan keskimäärin 10 000€ kalliimpia kuin bensamoottorilla käyvät autot.

Hintaero johtuu pitkälti sähköä varastoivien akkujen hinnasta. Uusi tekniikka on vasta kehitysvaiheessa, ja siksi myös valmistussarjat ovat pieniä, eikä niissä olla päästy vielä perinteisiin autosarjojen kokoihin.

Akkuja ei osata myöskään vielä kierrättää, sillä litium on akuissa niin ohuena kerroksena, ettei sitä osata taloudellisesti järkevällä tavalla erottaa käytetystä akusta. Kun keinot edellä mainittujen ongelmien ratkaisemiseksi keksitään ja saadaan sähköautot muutenkin yleistymään, tulee niiden hankintahintakin laskemaan huomattavasti.

Sähköauton ylläpitokustannukset

Hankintakustannuksien välinen ero kuroutuu kuitenkin nopeasti kiinni sähköauton käyttökustannusten pienuudella, sähkömoottorin pitkäikäisyydellä sekä halvoilla huoltokustannuksilla. Myös pitkät takuut, kuten Teslan 10 vuoden ja Nissan Leafin 8 vuoden takuut, perustuvat sähkömoottoreiden pitkäikäisyyteen.

Myös huollot tuovat sähköauton ajajalle säästöä. Bensa-auton merkkihuollot ovat kalliita ja vikoja löytyy paljon useammin kuin pitkäkestoisemmissa sähkömoottoreissa. Sähkömoottoreiden huoltaminen on myös halvempaa, eivätkä esimerkiksi jarrupalat kulu samalla tavalla kuin bensa-autoissa, jarrutuksen ollessa huomattavasti hellempi.

Myös katsastuksessa sähköautoilijan lompakko kiittää, sillä päästömittauksia ei tarvita. Jakoremmien ja öljynvaihdot jäävät myös historiaan.

Sähkökauppias
EleHefe

Energiakauppa.fi:n Sähkökauppias kertoo parhaat vinkit sähkösopimusasioissa, vääntää energia-asioiden kiemurat suoriksi ja selkokielelle sekä raportoi tyytyväisten sähköasiakkaiden kuulumisia.
Jaa sosiaalisessa mediassa

Seuraa meitä somessa: